Suomessa ladattavat hybridit vetävät sähköautomarkkinaa

13.09.2018, klo 13:20

Sähköautojen määrä kasvaa kaikkialla maailmassa. Kauppaa hidastaa saatavuusongelma. Autoja ei riitä ostajille pikaisiin toimituksiin ja myös mallikirjo on vielä kapea. Suosio kasvaa kuitenkin ripeästi. Meillä kasvu painottuu kuitenkin muusta maailmasta poiketen ladattaviin hybrideihin, joita on saatavissa täyssähköautoja helpommin.

Teknologiateollisuuden tuore sähköisen liikenteen tilannekatsaus kertoo sähköautojen suosion kasvavan edelleen ripeästi. Kokonaismäärä ei ole vielä korkea. Kesäkuun lopussa Suomen teillä liikkui runsaat 11 300 sähköautoa. Määrä on kasvanut vuodessa 136 prosenttia.

Nykyisellä kasvuvauhdilla sähköautojen määrä ylittää 20 000 auton rajan ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Energia- ja ilmastostrategian tavoite täyttyy selvästi etuajassa, sillä 20 000 kappaleen raja oli asetettu vasta vuoden 2020 loppuun.

 

Poikkeava kehitys

Suomi näyttää tällä hetkellä etenevän kuitenkin eri tahtia muun maailman kanssa. Meillä ladattavien hybridien määrä kasvaa huomattavasti täyssähköautoja nopeammin.

Meillä täyssähköautoja on kokonaismäärästä 16 prosenttia, kun vastaava osuus on kansainvälisesti 60 prosenttia. Vuoden 2018 alkupuoliskolla Suomessa rekisteröidyistä sähköautoista täyssähköautojen osuus oli 10 prosenttia. Liikenteen 50 prosentin päästövähennystavoitteeseen pääseminen vaatii kuitenkin täyssähköautojen huomattavasti suurempaa osuutta kaikista sähköautoista.

 

Tukea nollapäästöisille

Tämän vuoden alusta Suomessa voimaan tullut määräaikainen hankintatuki tukee nollapäästöisten sähköautojen hankintaa 2000 eurolla. Ruotsissa vastaava hankintatuki on ollut heinäkuusta alkaen 60 000 kruunua eli nykykurssilla noin 5750 euroa.

Päästötavoitteisiin pääseminen ja liikenteen päästöjen oleellinen pienentäminen vaatii nollapäästöisten autojen määrän lisääntymistä. Niiden lisääntymistä voidaan edistää myös verotuksen avulla. Tehokas keino täyssähköautojen määrän lisäämiseksi olisi työsuhdeautoilun verotuksen kehittäminen nollapäästöisen autoilun suuntaan. Työsuhdeautoilla ajetaan keskimääräisiä henkilöautojen ajomääriä huomattavasti enemmän.

 

Latausmahdollisuuksia edistetään

Latausverkon toimivuus ja hyvät latausmahdollisuudet ovat sähköautokannan kasvun perusedellytys. Latausmahdollisuuksien paranemisesta tulee uutisia lähes päivittäin ja mahdollisuudet kohenevat etutahdissa sähköautojen yleistymiseen nähden.

Latausverkoston kasvua ja laajentumista edistetään. Myös tärkeisiin kotilatausmahdollisuuksiin on tarjolla tukea, kun taloyhtiöille on avattu elokuussa mahdollisuus hakea valtiontukea, joka kattaa 35 prosenttia toteutuneen sähköremontin kustannuksista. Maksimi tuki taloyhtiöille on 90 000 euroa.

 

Taloyhtiöt mukaan kehitykseen

Latausverkoston kehittämisessä panostetaan myös asiointilataukseen, pikalataukseen sekä julkisen liikenteen latausjärjestelmiin. Kauppaketjujen ja muiden yritysten panostukset latauspalveluihin toimipisteissään ovat tärkeitä tässä kokonaisuudessa ja nämä investoinnit ovat hyvässä vauhdissa.

Nykyiset lataus- ja pikalatausmahdollisuudet mahdollistavat jo sujuvan liikkumisen sähköautoilla suurimmassa osassa maata. Taloyhtiöt ovat kuitenkin kehityksessä tärkeässä asemassa. Latauspisteiden määrää pitää saada kasvatettua erityisesti kerrostaloissa kaupunkialueilla. Kotilataus on tärkeää ja se on monelle sähköauton hankinnan edellytys.

 



Kommentti: Älä ylimitoita taloyhtiön latauspistettä

Kun sähköautojen latauspisteiden hankinta tulee taloyhtiöön ajankohtaiseksi, on hallituksella edessään urakka latausratkaisuihin perehtymisessä. Jos hallituksella ei entuudestaan ole täsmällistä tietoa talon sähköjärjestelmästä, tulee ensimmäisenä tehdä selvitys nykytilanteesta. Tämän pohjalta voidaan lähteä suunnittelemaan kustannustehokkainta latausratkaisua.

– On syytä korostaa, että latauspisteiden virtaa ei kannata ylimitoittaa. Jo 1x16 A latausvirta (3,7 kW teho) on riittävä sähköautoille. Kyseisellä latausvirralla voi ladata yön aikana kymmenessä tunnissa noin 150 – 250 km edestä kantamaa, eli 3 – 5 kertaa keskimääräisen päivittäisen ajosuoritteen verran. On kohtuutonta edellyttää taloyhtiöltä tämän enempää, varsinkin kun latausvirran nostaminen ei ole ilmaista, korostaa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä.

Kohtuullisella latausvirralla sekä latauspisteiden älykkäällä kuormanhallinnalla moni taloyhtiö selviää ilman mittavaa sähkökeskusremonttia, jolla usein turhaan pelotellaan.

Teksti: Ari J. Vesa

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Lataaminen helpoksi

Kirjoitus on osin oikeassa mutta lataamisen lisääntyessä uudet ratkaisut tulisi mitoittaa viisaasti niin että yhden vaiheen osalta pienin suojaava sulake olisi aina 32 A.
Autopaikoille on rakennettu usein vain yksi tolppa ja siihen on laitettu 2 tai 4 käyttäjää.
Älykkäillä latausrakaisuilla tehon ja virran jako on helpomaa jos pienin virtarajoitus on 5 A tai suurempi. Sähköautoja on jo monta, jotka toimiva vain yhdestä vaiheesta 28 A. Esim. Ioniq, Leaf ja i-Page. Ratkaisu on aina tilannekohtainen ja riippuu siitä onko paikat vuokralla ja jos ovat niin kannattaa rakentaa kokonaan valmiiksi pieniä kolmen tai kuuden paikan ratkaisuja.

- su 16. syyskuuta 2018 13.51.44

Sähkönkäyttöön tarvitaan joustoa

Sähkön tuotantotapojen muutos tarvitsee tuekseen kulutusjoustoa. Joustoa tarvitaan, kun sähköä tuotetaan yhä enemmän auringolla ja tuulella. Mitä sähkön kulutuksen jousto on ja voimmeko me itse tehdä jotain?

Lue lisää

Focaccia – italianherkkua viikonloppuun

Italialainen ruoka vie usein niin sanotusti kielen mennessään. Kotona voi hyvin nauttia italialaisesta focacciasta, joka valmistuu helpolla ja joka kutkuttaa makuhermojen lisäksi hyvistä valmistuksen aikaisista tuoksuista nauttivia hermoja.

Lue lisää

Ennakoitava energiapolitiikka mahdollistaa hiilineutraalit investoinnit

Energiayhtiöt investoivat Suomessa vuosittain yli kaksi miljardia euroa puhtaampaan ja parempaan teknologiaan sekä energiajärjestelmän toimivuuteen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n maa-arvio toteaa Suomen toteuttavan määrätietoista politiikkaa kohti vuodelle 2030 asetettuja ilmastopoliittisia tavoitteita.

Lue lisää